Olen hurahtanut liikuntaan. Musta on tullut liikuntahullu (ei siis urheilu-sellainen). Ainahan olen liikunnasta pitänyt, mutta…nähtävästi minusta piti tulla liikuntarajoitteinen, että osaan sitäkin kunnolla arvostaa. Nytkin poden huonoa omaatuntoa, kun en lähtenyt potkuttelemaan vesisateessa paikallisen invalidiyhdistyksen joogaan.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Muutama viikko takaperin kokeilin tälläista nojapyörää

ja hullaannuin siihen. Nyt sitten muista kiireistä johtuen en voikaan sitä vuokrata, mikä kerrassaan revityttää hiuksia päästä. Olisi se varmaan ollut niin mukavaa. No, keväällä sitten maanmatosia pelottelemaan.

(edit: enpä sitten voinut olla lisäämättä:)

 

 

Tietenkin myös pääkoppa tarvitsee jumppaa. Järjettömän (tai järjellisen) hyviä pähkinöitä purtavaksi löytyy täältä. Muistakaa mennä illalla nukkumaan, ne vievät mukanaan.

 

P.S. Olen muuten suunnattoman kateellinen Helsingin Invalidien Yhdistykselle, kun heillä on tämä. Peräänkuulutankin ennakkoluulotonta ja avarakatseista ohjaajaa, joka aloittaisi vastaanvanlaista toimintaa täällä. Sekä vaativaa tuolijumppaa kaipailen. Kaikenlaisia Fitness-lajeja löytyy vammattomille, miksei myös meille? Selvästikään kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa tässä.