Asia, joka minun mietintämyssyssäni säännöllisen säännöttömästi herättää liikehdintää, on yllä mainittu tunnerypäs. Kuka saa – vai saako kukaan - olla sallitusti ilkeä? Ilkeydellä tarkoitan tässä toisen ihmisen tietoista satuttamista.( Ilkeys on joskus suuren tyhmyyden ja ajattelemattomuuden tulos, ja silloin voi olla ilkeä tajuamatta sitä ilkeydeksi…L)<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Tähän ajatuksenjuoksuun silloin tällöin astuu kuvaan myös mm. persoonallisuushäiriöiset. Jätän sen asian pohdinnan kuitenkin hedelmättömänä sivuun, ja asiaa läheltä seuranneena voin vain todeta, että aikamoisia kicksejä he ilkeydestään tuntuvat saavan.

Tuntuu, että hyväksytään, että vammainen saa käyttäytyä ilkeästi, koska "hänellä on niin vaikeaa taviksiin verrattuna". Tai vanhus saa olla pahansuopa ja käyttäytyä loukkaavasti ikänsä takia. Huh huh, sanon minä! Aikamoista ylenkatsetta(kin).

Ainoa ryhmä, jonka jäsenet mielestäni ovat syyntakeettomia ilkeyden suhteen, ovat pienet lapset. Onneksi paljon kaikenlaista tietoa ja neuvoa on saatavana mm. uhmaiästä.

Siirrynpä sitten kiltteyteen, jolla tässä tarkoitan ilkeyden vastakohtaa. Kiltteyshän oli muutama vuosi sitten melkoinen puheenaihe, ja kirjoja aiheesta ilmestyi aika monta, mm. Anna-Liisa Valtavaaralta ja Stefan Einhornilta. Valtavaaralta on ilmestynyt uusi kiltteys-kirja viime vuoden loppupuolella, mutten ole sitä vielä lukenut (ja luulen sen olevan aika samoilla linjoilla kuin Einhornin kirjan).

Puhutaan väärästä ja oikeasta kiltteydestä: vääränlaisessa oikeastaan alistumisesta toisten tahtoon, naiiviudesta ja yksinkertaisuudesta. Liipataan mielestäni jo läheltä nöyristelyäkin. "Oikea" kiltteys (siis mielestäni tuo ilkeyden vastakohta) taas on (Einhorninkin) mukaan jotain ihan muuta: "Kiltti ihminen on kaikkea muuta kuin tyhmä, päinvastoin: hän on ymmärtänyt, että toisia auttamalla auttaa samalla itseään." Ja: "Kiltteys on kuitenkin ominaisuus, jota tulee hallita harkiten. Väärä, alistuva kiltteys voi olla suorastaan vaarallista. Sen sijaan aito, positiivinen kiltteys on älykkyyden muoto ja ehkä tärkein yksittäinen menestystekijä ihmisen elämässä." (lainaus täältä)

Tätä lukukokemusta odotan muuten kovasti. Varattu on jo!

P.S. Tämän elokuvan (Perhonen lasikuvussa) haluaisin kovasti nähdä. Kirja oli hyvä, entäs elokuva? Tietääkö kukaan?